Tommi Harmaja oli opettaja. Hän piti itseään kovana jätkänä. Hänellä oli tapana dissailla lapsia ja huutaa pienimmästäkin syystä pienille oppilailleen. He pelkäsivät häntä suuresti. Häntä ei kiinnostanut pätkääkään opettajan työssä mikään muu kuin pitkät kesälomat ja lyhyet päivät. Tuntejahan hän ei koskaan suunnitellut, toisin kuin virkaintoiset kollegansa. Tai ainakin osa heistä.

Tommi oli kerrassaan ikävä ihminen. Ei ihme, että vaimokin oli lähtenyt lätkimään muutama vuosi sitten.

Nykyisin Tommi harrasti lähinnä ryyppäämistä viikonloppuisin ja joskus keskiviikkoisin.

Hänellä oli taskussaan itsestään kuva karttakeppi kädessä. Kuva oli viime vuosien aikana alkanut muuttua kummallisesti. Häneen kuvaansa oli mystisesti ilmestynyt liekkejä. Pikkuhiljaa ne kasvoivat peittäen enemmän ja enemmän hänen vartalostaan.

Kummallista, että aina hänen harrastettuaan syntisiä yhden yön suhteita tai ryypättyään koko viikonlopun liekkien määrä oli kasvanut.

Ehkä koko juttu johtui kuitenkin vain siitä, että kaikki opettajat olisi syytä grillata hiljaisella liekillä ihmiskunnalle aiheuttamiensa kärsimyksien vuoksi. Liikunnanopettajille suosittelen napalmia.