<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Eräänä kauniina päivänä katsellessaan ruumisauton viedessä sitä naapurin rikasta ja tekopyhän itsekeskeistä ämmää Vilhelmiinaa viimeiselle golfretkelle, Sami Holopainen tajusi jotain käsittämätöntä. Hän oli säveltänyt ja sanoittanut kaikki erään menestyneen ulkomaalaisen hevibändin kappaleet. Hän ei tosin kyennyt muistanut sitä. Hän päätyi tähän päätelmään toisin, varsin nerokkain keinoin. Olihan hän seurannut tämän bändin voittokulkua ja osasi hyräillä useimmat kappaleet. Hän oli eräästä paranormaaleista ilmiöistä kertovasta laatulehdestä lukenut, kuinka hypnotisoituna ihmiset saattoivat tehdä mitä ihmeellisempiä asioita.

Niin siis hänkin! Ei siis voinut olla pelkkää sattumaa, kuinka suurta läheisyyttä tämä tunsi kyseiseen bändiin. Ei sillä ollut merkitystä, ettei hän ollut koskaan löytänyt edes keski-C:tä pianosta, saatikka ikinä koskenut mihinkään näppäiltävään instrumenttiin (kännykkänsä lisäksi). Puhumattakaan siitä, ettei hän myöskään osannut sanaakaan muinaisnorjaa, jolla tämä bändi lauloi tai korahteli kappaleensa.

Eihän sitä koskaan tiedä mihin ihminen pystyy hypnotisoituna. Niinpä hän etsi käsiinsä asianajajan, jonka luokse hän oikopäätä paineli. Esitettyään tärkeän asiansa, eli tekijänoikeuksien saamiseen kyseisiin kappaleisiin ja kiertueella mukaan pääsemisen, asianajaja alkoikin jostain täysin kummallisesta syystä nauraa hänelle. Kehtasikin. Näin ollen Sami ei voinut muuta kuin lähteä surullisena kotiinsa. Siellä hän mietti elämän julmuutta ja söi perunalastuja pikkutunneille asti ja pohti ankarasti saisiko naapurin edesmenneestä rouvasta väännettyä kappaleen muinaisnorjaksi. Aamuneljään aikaan alakerran naapurit koputtelivat harjanvarrella hänen lattiaansa. Ehkä se johtui siitä, että hän korahteli ja möykkäsi kovaan ääneen muinaisnorjaksi luulemallaan kielellään tanssien rivoin elkein. Todellisuudessahan hän osasi öristä vain viikinkien esi- isien tavoin. Kuten varmasti kovin moni muukin moderni skandinaavimies, kunhan hänelle on tarjoiltu riittävästi.